Ravintola-alan työvoimapulaa voidaan helpottaa uusilla keinoilla

Täsmäkoulutus ei ole ihmelääke

Täsmäkoulutus voi olla apu työvoimapulaan, mutta se ei yksinään ratkaise kaikkia ongelmia. Vanhat työntekijät pitää ottaa mukaan oppimaan uusien kanssa. Kokeneiden työntekijöiden ja uusien tulokkaiden yhteistyöstä voi syntyä säkenöiviä ahaa-elämyksiä, kun koko toimintaa katsotaan uusin silmin. Tarvitaanko ruokalistaan freesausta? Onko visuaalinen ilme kunnossa? Entä kaikki pienet yksityiskohdat?

- On hyvä pysähtyä välillä katsomaan omaa toimintaa Kuppilat kuntoon -mentaliteetilla. Usein pienillä muutoksilla saadaan viivan alle jäämään lisää hyvää. Kovassa kisassa on mahdollista pärjätä koronankin jälkeen, Kovanen sanoo.

Hyvinvointia voi ja pitää johtaa

Yritys on yhtä kuin ihmiset, jotka siellä ovat töissä. Ravintola-alalla se kuinka paljon työntekijät antavat työlle, ei ole tasapainossa sen kanssa, mikä siitä on korvaus. Ihmiset väsyvät, ja se näkyy ilmapiirissä, kirjoitti HS 2.9.2021.

- Hyvinvointia voi ja pitää myös johtaa. Esimiestyöllä on suuri merkitys ilmapiirin kannalta, mutta työssä jaksamiseen vaikuttaa moni muukin asia. Raskasta työtä jaksaa paremmin, jos fyysinen kunto on hyvä, ja palautumiselle osataan antaa aikaa. Oikeanlaiseen ravintoon olisi ravintola-alalla helppo tarjota hyviä ratkaisuja vaikka työsuhdesmoothiella tai terveellisellä aamiaisella. Kun henkilöstö voi hyvin, se jaksaa panostaa parempaan palveluun ja niihin pieniin asioihin, jotka erottavat jyvät akanoista. Tästä asiasta puhutaan alalla aivan liian vähän, Kovanen harmittelee.

Korona-aika on tehnyt uudistumisen ja erottautumisen tärkeyden kristallinkirkkaaksi alan ollessa muutoksessa. Kun uusi normaali koittaa, Jaana Kovanen uskoo asiakkaiden palaavan vielä vaativampina. Silloin pitää kokonaisuuden toimia saumattomasti. Parhaat selviävät.

Kovanen toimii Elyn kehittämispalveluiden konsulttina valtakunnallisesti ja 1.11.2021 alkaen Pohjois-Karjalan Elyn alueella Täsmä-/Rekrykouluttajana. Hänellä on erittäin vahva ammatillinen osaaminen alastä työntekijänä ja esimiehenä sekä ammatillisena opettajana, koulutuspäällikkönä ja yksityisenä, pienenä ja ketteränä koulutusalan yrittäjänä.

Helsingin Sanomien kyselyyn (HS 25.8.21) vastanneet kertoivat taloudellisen turvattomuuden ja epävarmuuden lisäksi arvostuksen puutteesta ja huonosta johtamisesta. Epävarmat työnäkymät ovat saaneet monet ravintola-alan työntekijät vaihtamaan alaa.

Töitä olisi, mutta mistä tekijät?

Osa yrityksistä on joutunut rajoittamaan aukioloaikojaan tai kasvuaan, kun työvoimaa ei ole saatavilla. Pulaa on kaikkien tehtävien tekijöistä (HS 2.9.21): saliapulaisista, tarjoilijoista, kokeista.

Osaan tehtävistä vaaditaan pidempi ammatillinen koulutus. Kokiksi ei hypätä noin vain. Mutta osaan tehtävistä olisi mahdollista kouluttautua uudenlaisella, työelämälähtöisellä täsmäkoulutuksella, josta pääsisi siirtymään nopeammin työelämään. Vanhojen mallien rinnalle tarvitaan joustavaa tapaa toimia, jossa eri osapuolten tarpeet kohtaavat.

Työelämälähtöinen täsmäkoulutus vaikka yksi yritys kerrallaan

Työelämälähtisen täsmäkoulutuksen ideana on kouluttaa tekijä suoraan yritykseen ja suoraan tarvittavaan tehtävään työssäoppimisen kautta. Oppimiselle annetaan tarvittava aika, kun osaamista rakennetaan asia kerrallaan riittävän toiston ja käytännön tekemisen kautta. Oppimisen tueksi on tarjolla tarvittava teoria.

Pelkästään oikean henkilön löytäminen työelämälähtöiseen täsmäkoulutukseen ei riitä. Kokonaisuutta pitää katsoa myös yrityksen vanhojen työntekijöiden ja johtamisen kannalta.

Johtamista pitää tuulettaa

Kiireisinä hyvinä aikoina johtamiseen ei välttämättä ole tarvinnut panostaa. Tänä päivänä on toisin. Jos palvelualasta ei tehdä houkuttelevampaa, työvoimaa sinne on mahdotonta saada. Miksi tehdä raskasta ravintolatyötä, jos samaan ansiotasoon pääsee muutenkin? Miksi roikkua työpaikassa, jossa arvostusta ei osoiteta? Alan houkuttelevammaksi tekemiseen tarvitaan työyhteisöön panostamista.

- Esimiestyöllä on työssä viihtymisessä suuri merkitys. On vanha sanonta, että ihmiset eivät jätä työpaikkaa, vaan huonoja esimiehiä. Työntekijöiden arvostaminen ja kiittäminen, pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka ja johtamisosaaminen pitää nostaa keskiöön, sanoo Vimma devotionin Jaana Kovanen. Hän jatkaa: Takaovelle pitäisi saada jonoa, että etuovi saadaan tai kannattaa aukaista.

Johtamisosaamista tarvitaan erityisesti täsmäkoulutettavien nuorten kanssa, joilla välttämättä ei vielä ole karttunut paljoa työelämätaitoja. Työssä tarvittavien ammatillisten taitojen lisäksi pitää osata kouluttaa myös työntekijätaitoja.

- Esimerkiksi voisin nostaa ajoissa töihin tulemisen, Jaana Kovanen sanoo. Työelämälähtöisessä täsmäkoulutuksessa voidaan lähteä siitä, että keitetään aamupuuro, joka nautitaan yhdessä työssäoppimispäivän aluksi. Samalla keskustellaan siitä, mihin se vaikuttaa, jos joku ei tule ajoissa töihin, tai ei ilmoita olevansa poissa. Ongelmien käsittely suoraan ja toista kunnioittavasti ei aina ole itsestäänselvyys. Työelämän viestintätaitoja on syytä kerrata sekä johdon että työssäoppivien parissa.